keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Hyvää kansainvälistä FASD-päivää!


Tänään 9.9. on FASD-päivä. Päivämäärä muistuttaa meitä kaikille merkittävistä yhdeksästä kuukaudesta ja niiden päihteettömyydestä. Tuohon yhdeksään kuukauteen mahtuu munasolun irtoaminen, hedelmöittyminen, sikiön kehittyminen ja lopulta lapsen syntymä. On arvioitu, että Suomessa syntyy vuosittain jopa 3000 alkoholin vaurioittamaa lasta. Lasten diagnosointi on hankalaa eikä kukaan tiedä tarkkoja lukuja. Alkoholi ja äitiys eivät sovi yhteen, eikä syyttely, syyllisyys, pelko huostaanotosta ja ehkä tulevaisuudessa uhka pakkohoidosta tee ongelman tunnistamisesta yhtään helpompaa. Alkoholin vaurioittamia lapsia auttaa tällä hetkellä parhaiten mahdollisimman varhain aloitettu kehityksen tuki. Tutkimuksessa tähtäämme juuri alkoholivaurioiden aikaiseen diagnoosiin. Etsimme biologisia merkkejä, biomarkkereita, joiden avulla voisimme tunnistaa vaurioiden laajuuden heti lapsen synnyttyä. Ajatuksemme on, että alkoholi muuttaa geenien säätelyä epigeneettisten muutosten välityksellä. Tämä biologinen merkki voisi olla esimerkiksi rykelmä metyyliryhmiä istumassa DNA-juosteella. Tämä kohta juostetta olisi jonkin kasvulle merkittävän geenin säätelyalueella ja metyyliryhmät estäisivät geenin normaalin toiminnan.

Olemme tutkineet miten alkuraskauden alkoholialtistus vaikuttaa sikiönkehitykseen. Työssämme, josta viime kerralla kerroin, tutkimme hiirimallilla raskauden alussa juodun alkoholin vaikutusta muistille ja oppimiselle oleellisiin aivojen hippokampuksiin. Emme päässeet ensimmäisenä tutkimaan olisiko alkoholi aiheuttanut koko epigenomin laajuisia muutoksia DNA:n metyyliryhmissä ja näin geenien säätelyssä, joten aloitimme geenien ilmenemisestä. Vertasimme toisiinsa alkoholille altistettujen jälkeläisten ja verrokkihiirten geenien toimintaa ja sitä kautta toivoimme löytävämme muutoksia geenien säätelystä. Joukko geenejä toimi erilaisella aktiivisuudella alkoholille altistuneissa hippokampuksissa, mutta mitään selkeästi FAS-piirteisiin liittyviä geenejä emme löytäneet. Täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimme hippokampusta, missä toimii normaalisti vain sille aivoalueelle tyypillisten solujen geenit. Lisäksi hiiret olivat nuoria aikuisia ja niillä toimivat juuri sen ikäisen hiiren geenit.

Löytämämme samanlaiset muutokset geenien aktiivisuudessa hiirenpoikasten eri kudoksissa tukevat ajatustamme, että tuo aikainen altistus muuttaisi pysyvästi geenien toimintaa jo ensimmäisissä soluissa. Löysimme samankaltaisia muutoksia eri alkiokerroksista, mesodermistä muodostuvasta luuytimestä, sekä ektodermin erilaistuneista kudoksista: pintaektodermin hajuepiteelistä ja aivojen hippokampuksesta.

Nuo aikaiset muutokset geenien säätelyssä näyttävät pieniltä. Pienten geenien toiminnan muutosten lisäksi löysimme pieniä, jopa satunnaiselta vaikuttavia muutoksia hiirten piirteissä. Kaikkien alkoholille altistuneiden hiirtenpoikasten kasvu ei ollut häiriintynyt, kalloissa ei ollut muutoksia, eivätkä kaikki olleet vilkkaampia. Paljaalla silmällä mitään eroja hiirten välillä ei huomannut. Kyse oli siis pääasiassa hyvin pienistä muutoksista, jotka täytyi todistaa alkoholin aiheuttamiksi vaihtelevilla näytemäärillä. Jos ajattelee havaitsemiamme pienehköjä vaikkakin systemaattisia muutoksia hippokampusten ja hajukäämien koossa, saa myös jonkinlaisen käsityksen hiirten aivojen rakenteeseen vaikuttavien alkoholin aiheuttamien muutosten suuruudesta. Muutoksia ei ole havaittu nuorissa hiirissä, mutta aikuisissa ne tulivat esiin. Hiirillä ja ihmisillä on muutamia paikkoja, joissa kantasolut erilaistuvat koko elämän. Aivoissa hermoston kantasoluja on sekä hajukäämissä että hippokampuksessa. Voisiko olla niin, että pienet muutokset näkyisivätkin juuri niillä alueilla? Ehkä pienikin muutos säätelyssä tulisi lopulta esiin juuri kudoksessa, jossa solut erilaistuvat ja jakautuvat jatkuvasti.

Työmme on herättänyt paljon keskustelua turvallisista alkoholinkäytön rajoista raskauden aikana ja jo raskautta suunniteltaessa. Olen aina korostanut, että tässä työssä tutkimme hiirtä ja vertailussa täytyy olla varovainen. Jo erot raskauden kestossa tekevät vertailusta haastavan: hiiren raskaus kestää noin 18 päivää ja ihmisen raskauden kolmas kolmannes esimerkiksi aivojen kehityksessä tapahtuu hiirellä vasta syntymän jälkeen. Jotakin samaa hiiressä ja ihmisessä kuitenkin on: olemme löytäneet samanlaisia alkoholin aiheuttamia muutoksia molempien jälkeläisten piirteissä. Tämä tekee hiirestä korvaamattoman avun yrityksessä ymmärtää alkoholin vaikutusmekanismia.

Entä voimmeko pilata lapsen elämän ennen kuin edes tiedämme raskaudesta? Tiedämme tästä vielä liian vähän, mutta miksei se olisi mahdollista. Todennäköisesti alkoholia täytyy juoda kerralla paljon ja ajankohdan olla sikiönkehitykselle erityisen merkittävä. Ehkä kriittinen aika alkuraskaudessa, jolloin hermosolut muodostavat yhteyden aivokurkiaisen kautta aivopuoliskolta toiselle? Tai ehkä juodun alkoholin täytyykin vain muuttaa minä tahansa hetkenä sikiön DNA-juosteen epigeneettisiä merkkejä ja seuraavat kehitysvaiheet muuttuvat näiden geenien säätelyyn vaikuttavien muutosten myötä. Tästä voisi seurata esimerkiksi hidastunut kasvu ja pienempi päänympärys. Tai ehkä hieman epäsymmetriaa aivoissa, ylivilkkautta tai oppimisvaikeuksia? Tai taipumusta masennukseen myöhemmin, jälkeläisen ollessa aikuinen? Toivottavasti vuoden päästä 9. syyskuuta tiedämme jo paljon enemmän!